”Miten voisimme meidän yrityksessämme pysyä kärryillä trendeistä?”, kysyi eräs strategiakurssin osanottaja hiljattain. Sama kysymys askarruttaa monia muitakin eri organisaatioissa.
On vaikea hahmottaa ympäröivän maailman menoa, koska muutoksia tapahtuu joka puolella. Teknologian kehitystä kuvataan ahkerasti mediassa, usein rohkeiden tulevaisuudenkuvien avulla. Tekoäly, työn murros, väestön ikärakenteen muutos, kaupungistuminen, ostamiskäyttäytymisen muutos…trendejä riittää, ja kokonaiskuva jää pirstaleiseksi. Mitkä trendeistä vaikuttavat meidän toimintaamme, meidän yritykseemme? Mikä on oleellista?
Ratkaisu täytyy hakea itse. Helpotusta tuo ajatus, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää pohjia myöten, analyysin ei tarvitse olla täydellistä. Tärkeää on, että muodostetaan näkemys siitä, mitkä trendit vaikuttavat eniten omaan toimintaympäristöön ja seurataan niitä.
Miten tämä käytännössä voi tapahtua? Pitääkö organisaatiossa olla toimi, jonka haltija tekee päätyönään trendiseurantaa?
Mielestäni ei. Parempi ratkaisu on jakaa tehtävä useille henkilöille, jotka hoitavat sitä osana omaa työtään. Trendien seurannan voi saada alulle vaikkapa seuraavalla tavalla:
- Kokoonnutaan sopimaan aiheista, joita koskevia trendejä (ainakin) pitää seurata
- Tämä keskustelu voi olla esimerkiksi johtoryhmän kokous, johon kutsutaan mukaan eri alueiden edustajia omasta organisaatiosta.
- Nimetään vastuuhenkilöt kullekin valitulle seurattavalle aiheelle, esim. tietyn teknologian kehitys.
- Sovitaan kevyestä prosessista, jolla trendien kehitystä seurataan.
- Nimetään prosessin vastuuhenkilö viestintää ja tapahtumien organisointia varten.
- Kukin trendivastuuhenkilö työskentelee itsenäisesti kirjaten muistiin havaintojaan ja analyyseja.
- Tietyin väliajoin, esimerkiksi vuosineljänneksittäin, kokoonnutaan yhteen käymään läpi eri alueiden kehitystä ja keskustelemaan johtopäätöksistä.
- Merkittävistä havainnoista ja johtopäätöksistä tehdään yhteenveto, joka jaetaan johtoryhmän lisäksi laajasti organisaatiossa.
- Tuloksia käytetään pohjana strategian päivittämisessä tai uuden strategian laatimisessa.
Tästä yhteisestä toiminnasta saadaan paljon hyötyjä: ymmärrys toimintaympäristöstä lisääntyy laajasti organisaatiossa, ideat strategiatyöhön tulevat laadukkaammiksi, ihmisten kokemus merkityksellisestä työstä lisääntyy ja rekrytointia uuteen toimeen ei tarvita. Jonkin ajan kuluttua on takuuvarmasti löydetty sellaisia uusia näkökulmia ja oivalluksia, joita ei olisi syntynyt ilman trendityötä.
Paremmat olettamukset tulevaisuudesta parantavat oleellisesti jokaisen organisaation mahdollisuuksia menestyä!
Julkaistu keväällä 2019