Katsaus parikymmentä vuotta sitten julkaistuihin artikkeleihin kertoo, että sisältöteemat ovat muuttuneet suuresti. Tietotekniikka on kuitenkin kestoaihe vuosikymmenestä toiseen.
Joka ajalla on omat sisältöteemansa, jotka pulpahtavat esille artikkelien, kirjojen, tutkimusten ja webinaarien otsikoista. Ne myös värittävät keskusteluja niin työpaikoilla kuin ystäväpiireissäkin.
Viime aikojen ehdoton ykkösteema on ollut tekoäly. Oletko seurannut mitään mediaa tai käynyt mitään keskusteluja viimeisten viikkojen aikana ilman, ettei tekoäly olisi tullut jollain tavoin esille? Vähintäänkin on verrattu kokemuksia Chat-GPT:n käytöstä.
Vahvasti esillä on jo vuosia ollut kestävä kehitys. Vastuullisuus eri muodoissaan ulottuu sekä organisaatioiden että yksityishenkiköiden maailmassa pienimpiinkin yksityiskohtiin, muuttaen tapaamme toimia. Toinen kestoteema on asiakaslähtöisyys – se on itse asiassa noussut yhä kriittisemmäksi teemaksi maailmassamme, jossa suuri osa tuotteista myydään verkon takana näkymättömissä oleville asiakkaille, joiden mieltymyksiä pitäisi pystyä toteuttamaan.
Näiden ohella puhumme entistä enemmän merkityksellisyydestä: meitä kannustetaan kysymään miksi teemme jotakin, eli löytämään todellinen, perusteltu syy tekemisillemme. Yrityksiä opastetaan miettimään oma ”purpose”, olemassaolon peruste. Eikä työhyvinvointi ole koskaan ollut otsikoissa yhtä paljon kuin nyt. Tähän teemaan liittyvät läheisesti myös etä/läsnätyön ja ihmislähtöisen johtamisen kysymykset.
Jäin pohtimaan, olivatko nämä aiheet esillä esimerkiksi 20 vuotta sitten. Mistä silloin puhuttiin?
Omia muistikuvia toki oli tuolta ajalta, mutta ne eivät tuntuneet riittävän: lisäksi tarvittiin ehdottomasti edes suppea otos sen aikaista aineistoa. Niinpä kaivoin hyllystäni McKinsey Quartelyn printtijulkaisut ja verkosta MIT:n julkaisemat artikkelit vuosilta 2003–2004. Yhteensä noilta vuosilta kertyi 40 artikkelia.
Luokittelin artikkelit niiden pääteeman mukaisesti ryhmiin, joita syntyi parikymmentä. Aihekirjo oli siis melkoisen laaja. Laskin, montako artikkelia liittyi kuhunkin teemaan.
Tulos oli yllättävänkin selvä: eniten oli artikkeleja, jotka käsittelivät tavalla tai toisella tietotekniikkaa. Usein esille nousi Intian rooli IT-palvelujen tuottajana, samoin tietotekniikan kustannukset ja tuotosten arviointi. Tuolloin puhuttiin jo ”internetin jättiläisistä”, joiden kyky oppia tiedosta, datasta, nostettiin esimerkiksi.
Toiseksi eniten löytyi globalisaatioon liittyviä kirjoituksia: Kiina, kehittyvät maat ja yritysten globaalit laajentumispyrkimykset olivat kiinnostuksen kohteina. Eräässä artikkelissa todettiin, että globalisaatio on vielä myytti: vain muutamalla vähittäiskauppaketjulla on aidosti globaali läsnäolo.
Kolmanneksi eniten kosketeltu teema oli innovointi, jossa keskeisinä aiheina olivat liiketoimintaprosessien ja tuotteiden innovaatiot sekä innovaatiotyökalut. Tuoteinnovaatioissa peräänkuulutettiin tulevaisuuteen katsomista: uudet ”Killer Apps”it eivät synny nykyisyyttä monistamalla. Myöskin tapaa, jolla ideoita synnytetään, esitetiin uudistettavaksi: oli alkamassa ”avoimen innovoinnin” aika, jolloin prosessiin osallistetaan laajempaa ideoijajoukkoa.
Suorituskyky ja tuottavuus nousivat esille neljänneksi eniten, mikä vastaa omiakin muistikuvia tuon ajan keskeisistä aiheista. Esille nostettiin suorituskyvyn varmistaminen muun muassa yritysfuusioissa. Keskusteltiin myös suorituskyvyn vaihtelevuuden ongelmista laajan organisaation eri osissa sekä vaikeudesta keskittyä toteuttamaan nykyinen strategia samalla kun suunnitellaan tulevaisuutta.
Muut artikkelit koskivat brändiä, hinnoittelua, riskejä, regulaatiota, asiakasprosessia, yrityksen hallintoa ja rakennetta, johtamista, diversiteettiä sekä työntekijöiden sosiaalista identiteettiä ja kompetensseja.
Mitä voimme päätellä tästä katsauksesta? Selvitykseni on hyvin suppea eikä täytä tieteellisiä kriteerejä missään mielessä, mutta joitain havaintoja tuloksista ehkä voidaan kuitenkin tehdä.
Ensimmäinen selkeä havainto on, että eri teknologiat ovat olleet ja ovat yhä erittäin paljon esillä niin tutkimus- kuin keskusteluaiheinakin. Teknologioiden nopea kehitys ja osittainen kansanomaistuminen – ajatellen erityisesti Chat-GPT:n ja vastaavien tuloa markkinoille – on entisestään korostanut niiden vallankumouksellista roolia.
Mutta muiden nyt niin vahvasti pinnalla olevien teemojen – kestävä kehitys, merkityksellisyys, asiakaslähtöisyys, työhyvinvointi – osalta tilanne on toinen: ne eivät saaneet juurikaan palstatilaa 20 vuotta sitten. Tai ainakaan eivät yhtä näkyvästi kuin nykyisin. Muutos tuntuu tässä mielessä suurelta.
On tärkeä myös todeta, että kaikki 20 vuotta sitten otsikoihin nousseet teemat ovat yhä tärkeitä. Niihin on kuitenkin uinut mukaan uusia näkökulmia: yksikään organisaatio ei voi jättää huomiotta esimerkiksi kestävän kehityksen edellyttämiä vaateita tai yksiöiden hyvinvointia parantavia toimenpiteitä. Globalisaation ohella puhutaan yhä enemmän de-globalisaatiosta. Johtamisesta on tullut entistä monimuotoisempaa ja haastavampaa: tulosta tulee saada aikaan, aivan kuten ennen, mutta entistä pitkäjänteisemmin ympäristöä, asiakkaita ja työntekijöitä kunnioittaen.
Mistähän puhumme 20 vuoden päästä?
