Miksi strategia ei jalkaudu?

Hyvässä strategiassa kuvataan, miten asiakas hyötyy yrityksen tuotteista ja palveluista sekä miten yritys erottautuu kilpailijoista – tehdään ilmeiseksi se syy, jonka vuoksi asiakas ostaa juuri heiltä. Hyvä strategia myös ohjaa koko organisaatiota toimimaan yhdenmukaisesti ja pitkäjänteisesti.

 

Mutta mitenkäs onkaan? Kuinka usein on onnistuttu tekemään tällainen strategia? ja kuinka usein se on onnistuttu viemään jokaisen henkilön arkipäivään?

 

Edes johtajat eivät muista

 

Eräässä tutkimuksessa (MIT Sloan, Donald N.Sull, 2018) kävi ilmi, että 97% ylemmistä johtajista pitävät yrityksensä strategiaa selkeänä. Mutta kun heitä pyydettiin nimeämään strategisia tavoitteita tai prioriteetteja, vain neljäsosa vastaajista kykeni luettelemaan edes kolme viidestä tavoitteesta.

 

Toisessa samojen tekijöiden suorittamassa tutkimuksessa 84% vastaajista osasi nimetä yhden yritykselle määritellyistä strategisista tavoitteista, 61% osasi nimetä kaksi, ja 29% kolme. Miten näin huono tulos voi olla mahdollista?

 

Tutkijat päättelivät, että ensinnäkään johto ei tiedosta ongelmaa, joka liittyy huonoon strategian jalkautukseen – tutkimus nosti esille aikamoisen matolaatikon. Toiseksi on mahdollista, että johtajat eivät ole samaa mieltä tavoitteista, eivätkä siksi edistä niitä. Saattaa myös olla kyse siitä, ettei ylin johto tee selväksi sitä, miksi tavoitteet ovat ylipäätään tärkeitä.

 

Kun strategia on johtajatasollakin näin huterissa kantimissa ei ole lainkaan ihme, että se jää vieraaksi monelle työntekijälle.

 

Sisältö on liian yleistä tai sanankäyttö kryptistä

 

Strategiaa ei voi jalkauttaa, jos sitä ei voi käsittää. Selkeys on äärimmäisen tärkeää (blogi tästä teemasta).

 

Muutama testikysymys strategian tekijöille:

 

  1. Onko mahdollista kertoa strategian ydinsisältö lyhyesti muutamassa minuutissa?
  2. Onko mahdollista kertoa strategian sisältö käyttämättä vierasperäisiä sanoja, elleivät ne ole kaikille tuttuja ja liity yrityksen ydintoimintaan?
  3. Menettääkö strategia mielekkyytensä, jos yrityksen nimi vaihdetaan toiseen?

Vastauksen tulisi kaikkiin kolmeen kysymykseen olla myönteinen. Kolmannen kysymyksen avulla pyritään varmistamaan, ettei strategia ole liian ylimalkainen. Monissa strategioissa käytetään niin yleisiä termejä, etteivät ne erottele yritystä muista yrityksistä lainkaan, ei edes toisten toimialojen yrityksistä. Esimerkiksi ”Olemme asiakaskeskeinen” voisi olla osa minkä tahansa yrityksen strategiaa. Tarvitaan lisää konkretiaa, vaikkapa viittaamalla asiakastyytyväisyyden tasoon.

 

Toisto, toisto ja toisto

 

Jalkautukselle on hyvät lähtökohdat, jos ihmiset ovat päässeet tavalla tai toisella osallistumaan strategian mietintään. Osallistaminen voi tapahtua vaikkapa yksinkertaisen kyselyn muodossa.

 

Selkeän strategiatekstin luominen vaatii usein lisäponnisteluja. Prosessi ei ole valmis, kun workshopit on pidetty ja sisältö saatu kasaan. Ajatusten muotoilu helposti ymmärrettäviksi lauseiksi on tärkeää.

 

Johdosta voi tuntua, että viestintä on hoidettu hyvin, kun strategia on julkistettu ja siitä on keskusteltu tiimeissä. Ihminen kuitenkin unohtaa nopeasti. Tarvitaan uskomaton määrä toistoja, ennen kuin viestit kotiutuvat jokaisen mieleen.

 

Miten olisi, jos tästä lähtien aloittaisimme palaverit parin minuutin kertauksella siitä, mikä on visiomme ja tärkeimmät tavoitteemme?